FURY

FURY. Genre Sota, Draama, Toiminta. Suomen ensi-ilta 31.10.2014.

No niin takas tänne tykkitornin taakse ja aika asettua kirjoittamaan uutta arvostelua Fury sotaleffasta. Mahtavaa pitkästä aikaa kunnon sotaelokuva on saatu tehtyä maailmalle ja mikäs voisi olla sen parempaa tällaiselle vanhalle sotahullulle? Ei niin mikään.

Voitte uskoa että odotuksia oli tälle elokuvalle paljon. Kaikki hyvät ainekset hyvälle elokuvalle oli olemassa. Toiseen maailmansotaan sijoittuva ja   vielä uutena mausteena tankkimiesten näkökulmasta tehty elokuva, niin ei ole aihekkaan ihan loppuun kaluttu sitä kautta.  Ainut asia mikä vähän askarrutti oli tuo elokuvien uskottavuutta aina vähän vievä Brad Bitt.

No niin elokuvasali täyttyy melkein sata prosenttisesti meistä miehenköriläistä.  Leffa  lähtee pyörimään ja tunnelma tiivistyy. Elokuvan alussa näytetään kun saksalainen koppalakki upseeri ratsastaa valkoisella ratsullaan taistelussa tuhoutuneiden ja savuavien tankkien keskellä. Ratsastelu jää kuitenkin lyhyeen kun Jenkki kessu ilmestyy kuin tyhjästä ja tappaa koppalakki upseerin hevosen selästä kun koppelon oksalta.

Furyn  on ojannut ja käsikirjoittanut David Ayer. Elokuva kertoo Amerikkalaisen Ylikersantti Wardaddyn (Brad Bitt) komentaman Sherman -panssarivaunun ja sen viisijäsenisen miehistön taistelusta toisessa maailmansodassa Saksalaisia vastaan.  On huuhtikuu 1945 ja liittoutuneet on valmistautumassa lopulliseen läpimurtoon Saksan ytimeen. Ylikersantti Wardaddy  ja hänen miehistönsä ovat jo kaiken nähneitä taiteluissa karastuneita sotilaita. He ovat tappaneet Saksalaisia jo Afrikassa, Ranskassa, italiassa ja sitten lopulta Saksassa. Wardaddy saa alussa uuden täydennysmiehen tankkiinsa. Uusi mies on pelokas untovikko Norman. Täydennys mies saakin ensimmäiseksi tehtäväkseen kaapia tankin sisältä edeltäjänsä ruumiin rippeet.  Ylikersantti Wardaddy saa miehistöineen tehtävän hyökätä muiden tankkien mukana vihollislinjojen taakse Saksan ytimeen.  Matkanvarrella he näkevät kuinka saksalaislapsia on hirtetty ikkunoihin varoituskyltit kaulassaan. Sotilaiden rinnalla taistelevia lapsia ja itsensä ampuneita natseja. Perille saapuessaan he joutuvat taistelussa pahasti alakynteen vihollisen mies - ja aseylivoiman vuoksi. Tästä alkaakin sitten taistelu tappamisesta, kuolemasta ja lopulta elämästä.

Fury on aito väkevä sotaelokuva joka ei jätä ketään kylmäksi, paitsi tappamansa sotilaat. Se ei ole mikään perus siloiteltu Hollywood sankari romantiikkalla mässäilevä elokuva, vaan siinä on sankarillakin piemeämpi epäinhimillinen puoli. Elokuvan roolihahmot on mukavan rosoisia ja särmikkäitä, tosin eivät valitettavasti hirmu syvälle kirjoitettuja. Furyssa näytetään katsojille sodan raakuus ja julmuus.  Näytetään kuinka silmitön julmuuskin on inhimillistä näille sodan runtelemille ihmisille. Mikään realistinen sotaelokuva Fury ei kuitenkaan ole ja lopussa uskottavuus onkin vähän kovilla. Elokuva on hyvin tehty äänimaailmaa myöten ja näyttelijä suorituksetkin ovat uskottavia. Varsinkin Normanin roolisa näytellyt Logan Lerman veti todella uskottavan suorituksen. Brad Bittin suoritus Ylikersantti Wardaddyn  roolissa oli myös yllättävän hyvä, ehkä paras Brad Bittin aikaan saannos. Muissa päärooleissa näyttelivät  Shia LaBeouf, Jon Bernthal, Michael Peña, Jason Isaacs ja Scott Eastwood. Elokuvan tapahtumat olisivat saaneet sijoittua useampaan, kuin pariin päivään. Nyt siitä jäi sen vuoksi vähän telaketjumaisen junnaava maku, mutta hyvin tämä toimi näinkin.

Fury on minusta hyvä ja rohkeasti tehty vaikuttava sotaelokuva, joka menee varmasti ulkomaisten sotaelokuvien aateliin, niin kuin Platoon, Full metal jacket, Kadonnut pataljoona, Länsirintamalta ei mitään uutta ja Olimme sotilaita. Eli todella kovaan sarjaan! Tämänlaisia sotaelokuvia tulee liian harvakseltaan.

  

Hienolle sotaelokuvalle LeffaKunkku antaa 4 tähteä.

FURY traileri